Folklandia kaikilla mausteilla!

Folklandia lupaa jälleen hileisen kuumaa folkkia uteliaasti kokeillen, traditiosta ammentaen ja perinnettä kunnioittaen. Kansanmusiikin ja kansantanssin suurin folkloren talvitapahtuma avaa festivaalivuoden 12.–13.01.2018 Tallink Siljan M/S Silja Europalla. Risteilylle osallistuu 120 esiintyjäkokoonpanoa kansanmusiikin ja kansantanssin huippunimiä ympäri Suomen ja eri puolilta maailmaa .

Tammikuussa juhlitaan 23. vuotiasta Folklandiaa teemalla ”Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet”.  Elävä perintö on läsnä arjessa ja juhlassa. Se on muuntuvaa, koko ajan liikkeessä olevaa perinteen siirtoa, johon kertyy vaikutteita yhtä lailla naapurikylästä kuin maailman laidaltakin. Folklandia-risteilyllä vuoden teema näkyy musiikissa, tanssissa, peleissä ja leikeissä, joihin kaikki voivat osallistua. Keskiyöllä tanssitaan Huutokatrillia ja keskipäivällä kisataan tradition mukaisesti Tikkuristin Suomen mestaruudesta ja Folklandia Gaalassa jaetaan tunnustuksia alan ansioituneille tekijöille.

Musiikkia myyttien maailmasta


Folklandia-risteilylle saadaan kansainvälisiä vieraita viidestä maasta. Yksi kiinnostavimmista on tanskalainen skandinaavista nykyfolkkia, soittava palkittu Trolska Polska, jonka musiikissa piilottelevat peikot, jättiläiset ja tontut. Yhtyeen musiikki kumpuaa pohjoismaisten legendojen, kansanperinteen ja myyttien maailmasta. Tuloksena on leikkisä ja iloinen kansanmusiikki, jossa soi vehreä sammal ja perinne.
Laivalla nähdään myös monikansallinen Ddioba yhtye, jonka jäsenet ovat Brasiliasta, Senegalista, Mosambikista ja Suomesta. Heidän mukaansa tempaavassa musiikissaan kuuluu vaikutteita Senegalin mbalaxista, nigerialaisesta afrobeatista, hip-hopista sekä brasilialaisista ja kuubalaisista rytmeistä.

Sadan vuoden rakkaustarina

Folklandia on myös tanssin mekka. Tanssiryhmiä saapuu ympäri Suomen. Yksi ryhmistä on joensuulainen Motora. Tero Sarkkisen käsikirjoittama ja ohjaama ”Sadan vuoden rakkaustarina” vie aikamatkalle itsenäistyvään Suomeen. Tanssiteatteriesitys kuljettaa Ainoa ja Akselia vuodesta 1917 tähän päivään. Käsikirjoituksen alkuajatuksena on ollut tarina Bosnian sodasta ja Sarajevon traagisista rakastavaista. Teoksen sävellys on Jussi-Pekka Piiraisen käsialaa ja koreografiasta ovat vastanneet Tiina Lindblad, Eveliina Pilke ja Mitja Pilke.

Karjalan kuoppaiset tiet

Kotimaisista musiikkivieraista kuullaan muun muassa vastikään Etnogaalassa Vuoden artistiksi valitun Anne-Mari Kivimäen luotsaamaa Suistamon Sähköä, joka tanssittaa kuulijansa transsiin. Yhtye soittaa uutta karjalaista tanssimusiikkia työkaluinaan koneet, venäläinen leikkihaitari, lauluvoima ja rap. Laulujen inspiraationa toimivat Karjalan kuoppaiset tiet, jauhavat myllyt sekä rahisevat arkistonauhat.

Kalevauva.fi

Folklandialla ovat mukana myös Etnogaalassa Vuoden ilmiöksi ehdokkaina olleet Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen trubaduuriyhtye Kalevauva.fi, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta, internetin suositulta keskustelupalstalta eli vauva.fi-foorumilta ja sävelletty tunnelman mukaiseksi. Yhtyeen jäseniä on kutsuttu ”nykyajan Lönnroteiksi” ja heidän keräämiään tekstejä on päätynyt myös äidinkielen oppikirjaan.

Riisuttua kansanperinnettä A´la Hunks

Suurimmalla osalla risteily-yleisöä on käsitys mitä ovat Hunksit: Maskuliinista menoa, treenattuja miesvartaloita, Show-alan ammattilaisia. Mutta miten käy miehiltä Folk? Se nähdään Folklandialla Rahvaanmusiikin kerhon tanssiklubien avajaisesityksessä. Koreografia on Jouni Prittisen. Hunkseista mukana ovat Jucci, Matias, Riku, Antti ja Ville.

Eikä tässä tietenkään ole vielä läheskään kaikki: Katso koko ohjelma www.folklandia.fi

Kuva: Pirulainen, kuvassa Lauri Kotamäki  (vas.) ja Kyösti Järvelä, kuvaaja Jyrki Kallio.