Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren huipuille

Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 12.1.2024 alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren tekijöille ja toimijoille.

Tunnustuksia myönnettiin sarjoissa: vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden artisti, vuoden ilmiö, vuoden tanssiteko, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden kantele ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen saaja, Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye. Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat.

Vuoden kansanmusiikkilevy

Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen sai tänä vuonna etnopop-artisti Vilma Jään Kosto-albumi. Vilma Jään traumaa ja selviytymistä käsittelevä debyyttialbumi yhdistää kansanperinnettä pop-musiikkiin. Hän on rakentanut itsestään hienon brändin, joka vie kansanmusiikkia tuoreella otteella eri ikäisille yleisöille. Vilma Jää on erittäin perinnetietoinen ja hän nostaakin artistina kansanperinnettä esiin monella eri tasolla. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) ja Kansanmusiikkiliitto.

Vuoden artisti

Vuoden artisti- tunnustuksen sai Emilia Lajunen. Hän on pitkän linjan kansanmuusikko ja omaääninen artisti, jonka taiteessa kohtaavat musiikki ja tanssi, perinnetuntemus ja ennakkoluuloton uuden etsintä. Lajunen soittaa useissa eri kokoonpanoissa, opettaa, säveltää, sovittaa sekä esiintyy viulistina ja avainviulistina. Tunnustuksen myöntävät KEK ja Muusikkojen liitto.

Vuoden ilmiö

Vuoden ilmiö -tunnustuksen vastaanotti Hoivapelimannit-duo. Palkitut ja tunnustetut espoolaiset kansanmuusikot Maria Kalaniemi ja Elina Leskelä tekevät tärkeää työtä kiertäessään esiintymässä vanhusten hoitolaitoksissa. Hoivapelimannit vievät kansanmusiikkia, kosketusta ja liikettä hoivayksiköihin. Vuoden ilmiön kunniakirja myönnettiin Klaukkalan Kansantanssijoiden sometoiminnalle. He ovat tehneet pioneerityötä tuodessaan kansantanssia esiin TikTokissa. Tunnustuksen myöntää KEK.

Vuoden tanssiteko

Vuoden tanssiteko on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos. Käärmeenpääntallaajat on Tanssiteatteri Tsuumin, Folk Extremen, Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto. Dramaturgia ja ohjaus: Marjo Kuusela. Musiikki: Anne-Mari Kivimäki. Koreografia Reetta-Kaisa Iles & Marjo Kuusela ja työryhmä. Musiikista vastasivat Suistamon Sähkö ja Palomylly. Tuotannossa olivat mukana myös Tampereen Yhteiskoulun lukio ja Kallion ilmaisutaidon lukio. Tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

Vuoden kansanmusiikkitekijä

Vuoden kansanmusiikkitekijä on Okra Playground. Yhtyeen ilmaisussa on omaleimaista kypsyyttä, joka on vain vahvistunut sen pitkän uran aikana. Yhtyeen viimeisin Itku -albumi yhdistelee onnistuneesti kansanmusiikille ominaisia teemoja ja kokonaisuus on ihailtavan tuore. Yhtye käsittelee lyriikoissaan hienosti kansanperinteemme mystiikka ja albumin ilmaisussa on rohkeasti käytetty myös popin ja progressiivisen rockin elementtejä. Tunnustuksen myöntää Suomen Musiikintekijät.

Vuoden kantele

Vuoden kantele -tunnustus myönnettiin Jessika Lammelle ja Inarin kunnan kanteletoiminnalle. Lampi on tehnyt työtä kanteleen esiinmarssin puolesta Inarissa kansanmusiikkia ja alkuperäisväestön musiikkia yhdistäen. Kunnan kanteletoiminnan aktiivisuuden huipensi tänä vuonna kaksi viikkoa kestänyt Kanteleen päivä eli Kanteleviikot. Tunnustuksen myöntää Kanteleliitto.

Vuoden nuori pelimanni

Vuoden 2024 nuori pelimanni -tunnustuksen sai kansantanssi- ja musiikkiryhmä Siepakoissa toimiva Hehku Rovaniemeltä. Yhtyeen ohjelmisto koostuu perinteisistä kappaleista, ripauksella uudenlaisia sovituksia. Hehku esittää paljon myös itse tekemiään kappaleita, jotka tunnistaa hyvästä svengistä, kauniista sanoista ja tunteikkaasta laulusta. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe / Juho Koirasen muistorahasto.

Vuoden Wäinö

Vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen sai Rauno Nieminen. Hänen vuosikymmeniä jatkunut elvytystyönsä kansansoitinten parissa (jouhikko, kantele ja kansanomaiset puhaltimet) on ainutlaatuista. Nieminen on ansioitunut paitsi kansansoitinten kehittäjänä ja rakentajana, myös tutkijana ja muusikkona. – Jos ei ymmärrä historiaa ei voi ymmärtää tulevaisuutta, Nieminen totesi puheessaan. Tunnustuksen jakaa KEK.

Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat

Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat ovat Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtyeeksi on valittu Nuorisoseura Motoran Vinhakat Joensuusta. Ryhmä tuottaa uusia tanssiproduktioita uudistaen ja kehittäen kansantanssia eteenpäin. Ryhmä esiintyy ahkerasti paitsi kotimaan kansantanssitapahtumissa myös ulkomaisilla alan festivaaleilla.

Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye

Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2024 yhtyeeksi on valittu I Fäälan -trio. Kaikkien yhtyeen jäsenten juuret ovat suomenruotsalaisessa Suupohjan musiikkiperinteessä. Yhtye on onnistunut tuomaan hienosti esiin suomenruotsalaista polska- ja menuettitraditiota raikkaalla ja ammattitaitoisella otteella pelimannihenkeä unohtamatta.